Nyt yli sata vuotta myöhemmin ja kymmeniä kertoja tv:stä jutun nähneenä luin vihdoin sen.
Täytynee heti aluksi tunnustaa etten ole lukenut montaakaan Agathan kirjoittamaa kirjaa ( Hallavan hevosen majatalon, Hiirenloukun ja Kultainen aikani) syystä että dekkari genrenä ei oikeastaan puhuttele minua.
Kun riisutaan kaikki yllämainittu painolasti teoksesta jää jäljelle puhdas kuka-sen-teki dekkari, teko ja tapahtumat esitellään hyvin selkeästi, ja vihjeitä tiputellaan anteliaasti, joten jokainen voi tehdä omaa salapoliisityötään jutun edetessä.
Tyyli on varsin pelkistetty eikä nykyaikaisen bränditietoisuuden ja salaisten peiteoperaatioiden kuonakerrosta ole häiritsemässä. Teksti on jouhevaa ja miellyttävää lukea. Se on säilyttänyt tuoreutensa ja on yllättävänkin ajan hermolla yhä.
Luin uudistetun version jossa oli liitteenä sekä alkuperäinen loppu ja kustantajan vaatima loppu, jollaiseksi Christien kirjojen loput sitten muodostuivat.
Itsepidin enemmän alkuperäisestä, jossa loppupäätelmät esitetään todistajanaitiosta, oikeuden edessä, kuin kustantajan haluamasta, ratkaisemme ongelman omassa olohuoneessamme, "yläluokalle oma oikeus" valinnasta. Miksi tähän sitten päädyttiin, on minulle arvoitus.
Kaikenkaikkiaan miellyttävä lukukokemus
Suosittelen lämpimästi
#Helmet2021 lukugasteen kohtiin
5. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan
6. Kirja kertoo rakkaudesta
8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa
14. Kirja on osa kirjasarjaa
29. Kirjan henkilön elämä muuttuu
31. Jännityskirja tai dekkari
37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa
50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä
