"Sir Walter Elliot, Somersetshiressä sijaitsevan Kellynch Hallin omistaja, oli mies, joka ei omaksi huvikseen koskaan ottanut käsiinsä muuta kirjaa kuin baronettikalenterin; siitä hän löysi joutohetkinä askarrusta ja murheen hetkinä lohdutusta; sen parissa hänet valtasi ihailun ja kunnioituksen tunne, kun hän ajatteli vanhimpien vallassukujen vähäisiä rippeitä; sen parissa kaikki perheasiain herättämät epämieluisat tuntemukset vaihtuivat luontevasti sääliksi ja ylenkatseeksi, kun hän selaili viime vuosisadan miltei loputonta nousukkaiden sarjaa; ja vaikka kaikki muut sivut olisivatkin jääneet tehottomiksi, oman tarinansa hän kumminkin saattoi lukea aina samaa laimentumatonta innostusta tuntien. Tämä oli se sivu, jonka kohdalta tuo mielikirja aina aukesi:
Walter Elliot, synt. I. III. 1760; puoliso 15. VII. 1784 Elizabeth, kartanonherra James Stevensonin tytär, kotipaikka South Park Gloucesterin kreivikunnassa (k. 1800); lapset: Elizabeth, synt. I.VI. 1785; Anne, synt. 9. VIII. 1787; kuolleena synt. poika 5. XI.1789; Mary, synt. 20. XI. 1791.»
Juuri tällaisena oli tuo perhehistoria alun perin lähtenyt kirjanpainajan käsistä; mutta sir Walter oli täydentänyt sitä lisäämällä omaksi ja perheensä tiedoksi Maryn syntymäajan jälkeen seuraavat sanat: »Puoliso I6. XII. 1810 Charles, kartanonherra Charles Musgroven poika ja perillinen, kotipaikka Uppercross Somersetin kreivikunnassa», ja merkitsemällä hyvin täsmällisesti sen päivämäärän, jolloin oli menettänyt vaimonsa."
Tämä on lähtökohta ihastuttavalle kuvaukselle nuoresta naisesta joka on vaarassa joutua idioottiperheensä typeryyden uhriksi.
Ja kun soveliaisuussäädökset määrittelevät jokaisen kulmakarvankin liikahdukset.
Tässä Jane Austen on minusta ehkäpä terävimmillään, armoa ei anneta yhdellekkään typerälle pöyhkeilijälle ja kaikki kuvataan tiukasti.
Haluaisin mielelläni nähdä tämän hyvin ja ajanmukaisesti näyteltynä ilman nykyajan tulkintoja.
8. Kirja kertoo pienestä kaupungista
