Pikkuinen, pamfletti pikkuporvariudesta tai siitä miten helppoa on tuudittautua turvallisuudentunteeseen joka tukee työstä ja toimeentulosta ja sitten havaita että elämä solahti ohi.
Tai että tunnontarkasti leimailee papereita joilla toisia ihmisiä kuljetetaan junalla tuhoon. Kun työ mitä tekee on tehtävä hyvin, olipa se mitä tahansa.
Aika pelottavia maisemia kuvaillaan eikä oikeastaan aiheetta. Kunnon ihmiset ovat loppujen lopuksi kunnon ihmisiä myös ollessaan kauheita.
Kirjassa kerrotaan pikkuporvarien haluavan muuttaa maailman kaltaisekseen, mutta,mikä on se vaihtoehto, myös kirjoittaja haluaa että pikkuporvarit muuttuisivat anarkistisemmiksi ja ennalta-arvaamattomammaksi, en ole kyllä varma haluaisinko minua leikkaavan lääkärin heittäytyvän kovin anarkistiseksi 🙄
Veikkaan että lähes jokainen tätä lukeva huomaa itsestään pikkuporvarillisuuden piirteitä, vaikka olisi kuinka anarkisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti