Luin Teemestarin kirjan Emmi Itärannalta, kauniisti kirjoitettu, ehkä hieman itseään toistava, dystopia maailmasta jossa suurin osa maailman makeasta vedestä on saastunutta.
Lukiessa tätä tajusin että jo nyt on tilanne näin. Eteläisellä pallonpuoliskolla vesi ei ole sellainen luonnon vara kuin mitä me täällä kuvittelemme.
Koska olen teenjuoja, päätin että kokeilen omaa teerituaaliani jonain päivänä.
Hieman ennalta arvattava mutta nautittava kuitenkin.
Kannatti lukea.
Kansigraafikolle semmoiset terveiset että mitähän mietit, mietitkö mitään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti